1. MARKKINOIDAAN RANUA MAAILMAN KARTALLE

Ranua on kunta, jossa on paljon potentiaalia. Ranuan sijainti on hyvä. Rovaniemen ja Oulun lentokentälle ja rautatieasemalle pääsee reilussa tunnissa ja tieyhteydet Ranualle ovat hyvät. Ranualla peruspalvelut toimivat ja ranualainen perusinfrastruktuuri, valokuitu sekä upea luonto tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotisesti. Miksi edellä kerrotuista tekijöistä huolimatta myös Ranua kuuluu siihen osaan Suomea, jota väestökato koettelee? Väki ikääntyy ja syntyvien lasten määrä vähenee. 

Pitäisikö asialle vihdoin tehdä jotain? Mielestämme kyllä ja heti!

Sisäisellä kasvulla, ilman muuttovoittoa, Ranua ei voi tulevista vuosikymmenistä selviytyä hyvin. Jotta kunnan elinvoimaisuus vahvenisi, muuttotappio kääntyisi muuttovoitoksi, hyville palveluille olisi käyttäjiä ja kyläkuva olisi myös jatkossa elävä, täytyy käynnistää voimakas Ranuan kunnan markkinointi muualle Suomeen. Ranuan mahdollisuudet, viihtyisyys, monipuolisuus ja edullinen sijainti pitää tehdä tunnetuksi muualla Suomessa.

Jotta Ranualle saadaan uusia asukkaita muualta Suomesta, meidän täytyy tehdä tavoitteellista, pitkäjänteistä markkinointia ja se edellyttää mm. seuraavanlaisia toimenpiteitä:

• luodaan yksiselitteinen ja houkutteleva Ranua-brändi
• tehdään valmiita houkuttelevia palvelupaketteja Ranualle muuttavalle, esimerkiksi:
  • xxx € vuokraseteli Ranuan vuokra-asunnot Oy:n asuntoihin
  • lapsille päivähoitopaikka ja harrastukset yhdellä puhelinsoitolla 14 päivän aikana
• perhekokoluokan asuntoja ja pienasuntoja aktiivisella ja kilpailukykyisellä hinnoittelulla
  • laadukkaasti esille netin tunnetuimpiin palveluihin, esim. vuokraovi.com ja etuovi.com
• laadukasta ja viihtyisää asumista asuntorakentamisen kehittämisellä
  • uusia vuokra-asuntoja
  • heti myytävissä tai vuokrattavissa oleva monipuolinen tonttitarjonta pientalojen rakentamiseen
• valmiita ja houkuttelevia palvelupaketteja uusille yrittäjille 
  • toimitilat, yrittäjän tukipalvelut, rahoituspalvelut, innovaatiopalvelut, kasvupalvelut, paikallinen yhteistyöverkosto
• valmiin, hyvän kuvauksen siitä millainen Ranua on ja mitä me tarjoamme tulijalle
• ja paljon muita tuotteistettuja ja hiottuja Ranualaisia ylivoimatekijöitä.
• olemassa olevien sisältöjen aktiivinen ja systemaattinen markkinointi
  • kelkkareitit, ladut, kalastus, metsästys, toimivat palvelut jne.

Täytyy käynnistää voimakas Ranuan markkinointi muualle Suomeen

2. TOIMIVAT PALVELUT JA JATKOKOULUTUSTA NUORILLE

Palvelut

Ranualaisen tulee saada myös jatkossa toimivat, saavutettavuudeltaan tasavertaiset ja elämiseen turvallisuutta tuovat peruspalvelut. Parhaan tuloksen tuottaa julkisen sektorin, yksityisten sektorin ja kolmannen sektorin hedelmällinen yhteistyö, jossa jokaisen toimijan rooli ja tehtävä on tunnustettu ja järkevä. Päätösten pitää perustua olemassa oleviin faktoihin, ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä on lisättävä. Tämä yhteistyö tuo palveluihin joustoa ja laajuutta.

Palvelusetelijärjestelmän aktiivinen käyttö on hyvä esimerkki eri toimijoiden välisestä hedelmällisestä yhteistyöstä. Kaiken palvelutuotannon tulee perustua aina asiakkaan tarpeeseen. Monituottajamalli saa aikaan taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä asukkaille vapautta valita palvelun tuottaja. Julkinen sektori säilyttää vastuunsa peruspalveluista ja palvelujen tuotannon organisoinnista.

Koulutus

Ranualla on käynnistettävä uudelleen ammatillisten oppilaitosten opintolinjoja peruskoulun päättäville nuorille. Ranualla aikaisemmin toteutetuilla ammatillisen koulutuksen opinnoilla on ollut erittäin hyviä tuloksia. Huomattava osa Ranualla ammattikoulun käynneistä on työllistynyt Ranualla tai perustanut Ranualle yrityksen.

Tämä toimintamalli täytyy käynnistää uudelleen. Ammatillisen koulutuksen toteutuksessa voidaan hyvin hyödyntää Ranualla toimivien Lukion ja peruskoulun osaamista ja tiloja. Tulevaisuuttaan pohtiville, opinnoistaan epävarmoille tulee olla mahdollisuus käydä halutessaan 10-luokan opintoja.

Ranualla on käynnistettävä uudelleen ammatillisten oppilaitosten opintolinjoja peruskoulun päättäville nuorille.

3. LAPSIPERHEYSTÄVÄLLINEN RANUA

Varmistetaan laadukkaat ja helposti saavutettavat lapsiperheiden palvelut. Turvataan riittävät toimitila- ja henkilöstöresurssit. Tarvittaessa jopa rakennetaan uusia tiloja. Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia.

Panostetaan uuden koulun yhteyteen rakennettavaan monipuoliseen lähiliikuntapaikkaan.  
Luodaan uusi liikunta- ja kulttuuriseteli, jolla mahdollistetaan jokaiselle ranualaiselle peruskouluikäiselle liikunta- tai kulttuuriharrastus. 

Luodaan uusi liikunta- ja kulttuuriseteli, jolla mahdollistetaan jokaiselle ranualaiselle peruskouluikäiselle liikunta- tai kulttuuriharrastus.

4. TYÖHYVINVOINTIIN PANOSTAMINEN

Työntekijä on työantajan tärkein ja arvokkain sijoitus. Työntekijän hyvinvointi, terveys ja viihtyminen työssä on ensiarvoisen tärkeää. Työntekijän tulee tuntea, että hänen työpanostaan arvostetaan ja työllä, jota hän tekee, on merkitystä.

Tulevaisuuden Ranualla kaikkien työntekijöiden tulee tuntea olevansa merkittävä osa työyhteisöä ja työantajan tulee panostaa työntekijöiden viihtyisyyteen. Työssä viihtymistä tulee seurata säännöllisesti.
Ranuan kunta on Ranuan suurin työnantaja. Sillä miten Ranuan kunnan työntekijät viihtyvät ja kokevat itsensä työssä, on suuri merkitys kunnan palvelurakenteelle, kuntailmeelle ja viihtyisyydelle.

Ranuan kunnan yksityisen sektorin toimijoiden ja palveluiden tarjoajien tulee myös panostaa työilmapiiriin ja työssäviihtymiseen. Tämä antaa palveluiden käyttäjille positiivisen kuvan palvelun tuottajasta ja osaltaan rakentaa kunnan myönteistä ilmapiiriä.

Ranuan kunnan yksityisen sektorin toimijoiden ja palveluiden tarjoajien tulee myös panostaa työilmapiiriin ja työssäviihtymiseen.

5. TEHOKKAALLA ELINKEINOPOLITIIKALLA UUTTA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TYÖLLISYYTTÄ

Ranualla tarvitaan rohkeaa visiointia ja uskallusta päätöksentekoon elinkeinopolitiikassa. Ranuasta voidaan kehittää entistä vetovoimaisempi, työllistävämpi ja yrittäjäystävällinen väestömäärältään sekä taloudeltaan kasvava kunta. Rohkeiden päätösten ohella tämä edellyttää aktiivista ja aitoa vuoropuhelua alueen yrittäjien ja muiden kehittäjien kanssa. 

Kunnan päätehtävä on luoda ja vahvistaa elinvoimaansa. Elinkeinotoimen tulee muuttua sisällöllisesti kasvu- ja innovaatiopolitiikan johtamiseksi. Kunnianhimoisemman elinvoimaohjelman myötä tulee luoda moderneja vuorovaikutusmalleja yritysten, kuntien, oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä kehitysyhtiöiden suuntaan sekä mennä mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Elinkeinolähtöinen kehittämistoimien linjaaminen, johtaminen ja lisäresursointi ovat onnistumisen takeena.

Yritysten innovaatiokyvyn ja kasvun tukeminen on tärkeää alueen kilpailukyvyn kannalta. Kunnan keinovalikoimaan kuuluvat myös aluekehitystä tukeva hankintapolitiikka, sujuva kaavoitus ja maankäyttö, rakentaminen, viihtyisä ympäristö ja saavutettavuutta edistävä liikenne.

Kestävällä pohjalla toimivat, tasavertaiset ja turvalliset palvelut voidaan taata vain tukemalla ranualaisten ja Ranualle muuttavien työllistymistä. Työllisyyden parantaminen on kaikissa tilanteissa parasta sosiaaliturvaa. Työttömyyden inhimilliset ja taloudelliset seuraukset näkyvät kuntatasolla monin eri tavoin mm. verotulojen vähenemisenä ja työttömyyden aikaiseen perusturvaan liittyvinä menoina.

Rohkeiden päätösten ohella tämä edellyttää aktiivista ja aitoa vuoropuhelua alueen yrittäjien ja muiden kehittäjien kanssa.

6. VUOKRA-ASUNTO- JA TONTTITARJONTA KUNTOON

Asumisen mahdollistaminen on julkisen sektorin keskeisiä tehtäviä. Tätä julkinen sektori tekee kaavoittamalla rakennuspaikkoja ja tarjoamalla asuntoja niitä tarvitseville. Ranuan kunnalla on merkittävä vuokra-asuntokanta. Tämä asuntokanta tulee ylläpitää asumiskelpoisena ja niiden täytyy olla tarjolla vuokralle kaikissa keskeisissä markkinointikanavissa. Asuntokantaa täytyy tarkastella kriittisesti ja asumiskelvottomat kiinteistöt tulee purkaa. 

Uudisrakentamisella ja hyvällä kiinteistöhuollolla turvataan riittävä asuntokannan ylläpito. Asuntoja tulee olla niin perhekokoluokalle, kuin myös pienasuntojakin. Kunnan tulee aina pystyä osoittamaan kuntaan muuttavalle ensiasunto. Tämä tarkoittaa jatkuvaa pienen asuntoreservin ylläpitoa.

Asuntokanta tulee ylläpitää asumiskelpoisena ja niiden täytyy olla tarjolla vuokralle kaikissa keskeisissä markkinointikanavissa.

7. VIIHTYISÄMPÄÄ ELINYMPÄRISTÖÄ

Ranualaisille tulee taata viihtyisä, turvallinen ja sujuva arki. Siihen kuuluvat olennaisina osina terveet ja riittävästi resursoidut koulut, vapaa-ajan palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Turvallisuus on paitsi henkilökohtaista turvallisuuden tunnetta, myös luottamusta palveluiden ja muun julkisen vallan hallitseman infrastruktuurin toimivuuteen.

Ranuan tulee panostaa viihtyisään kyläkuvaan. Kuntataajama on kunnan käyntikortti satunnaiselle matkailijalle, asukkaalle ja kunnassa asioivalle. Viihtyisää kyläkuvaa rakennettaan kiinteistöjen hoidolla, ympäristörakentamisella ja kausikoristeluilla. Näistä on muualla Suomessa hyviä esimerkkejä ja tähän tulee myös Ranualla panostaa.

Virkistys- ja luontopalvelut

Ranuan luonto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liikuntaan niin kesällä kuin talvellakin, niin ulkona kuin sisälläkin. Tätä tulee edelleen kehittää rakentamalla lisää luontoliikuntareittejä ympärivuotiseen käyttöön ja ylläpitää sisäliikuntatiloja. Kesällä patikointi, veneily ja pyöräily. Talvella erilaiset hiihtoon, moottorikelkkailuun ja muuhun luontoliikkumiseen liittyvät aktiviteetit.  Tämä kaikki tarvitsee reitti-infrastruktuuria ja sen ylläpitoa.

Ranuan tulee panostaa viihtyisään kyläkuvaan. Kuntataajama on kunnan käyntikortti satunnaiselle matkailijalle, asukkaalle ja kunnassa asioivalle.

8. TASAPAINOISTA TALOUTTA TULOJA KASVATTAMALLA

Ranuan kunnan talous muodostuu yhteiskunnan Ranualle kohdistamista varoista ja Ranuan kunnassa toimivilta yrityksiltä ja palkansaajilta kerätyillä verotuloista. Ranuan kunnan tuloista kaksi kolmannesta tulee valtionosuuksina. Tämä tarkoittaa, että kunta on voimakkaasti sidoksissa valtion rahoitukseen. Valtionosuuksien muutokset näin ollen vaikuttavat hyvin vahvasti siihen, miten Ranuan kunta voi vuosittain toimia.

Jotta Ranuan kunta voi suunnitella tulevaisuuttaan turvallisella mielellä, on Ranuan talouteen liittyen tehtävä rohkeampia päätöksiä. Kunnan tase on pantava töihin kunnan elinvoimaisuuden kasvattamiseksi. Kestävä talous edellyttää tulojen ja menojen tasapainoa sekä verotulojen lisäystä työllisyyden lisäämisellä. Tulopohjaa voidaan parantaa luomalla mahdollisuuksia investointien ja työpaikkojen lisääntymiseen, esimerkiksi aktiivisen ja tehokkaan elinkeinopolitiikan sekä mahdollistavan kaavoituksen avulla. 

Ranuan kunnan menot ovat kutakuinkin yhtä suuret kuin tulot. Tämä tilanne ei ole hyvä, kun ottaa huomioon valtionosuuksien suuren osuuden kunnan tuloista. Menojen kasvu on pidettävä kurissa kunnan palvelurakenteita ja prosesseja kehittämällä ja tehostamalla. On myös tarvittaessa uskallettava tehdä vaikeitakin ratkaisuja.

Elinvoimaan tähtääviä toimia on pystyttävä resursoimaan uudelleen ja panostettava kasvuinvestointeihin. Hallittua lainanottoa voidaan käyttää tuottavien investointien kohdalla. Kunnallisverotuksen tason tulee olla kilpailukykyinen, jotta se yhdessä tasapainottavien toimien kanssa tukee kunnantalouden perustan vahvistumista.

Kunnan tase on pantava töihin kunnan elinvoimaisuuden kasvattamiseksi.

9. MAASEUTUELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN

Ranualaiseen elinkeinoelämään on koko sen historian ajan kuulunut maa-, metsä- ja porotalous sekä kalastus. Luonnosta on tuotu evästä ruokapöytään joko itse kasvattaen, tai luonnon antimia keräten ja metsästäen. Metsätaloudella on ollut vahva rooli Ranualla, niin kasvatuksen, hakkuun kuin puunjalostusteollisuudenkin muodossa.  Maatalous on kuulunut pysyvänä osana kyläkuvaan ja kuuluu jatkossakin, Ranua on edelleen vahva maatalouspitäjä. Ranua on keskellä poronhoitoaluetta ja porotalous on pysyvä osa ranualaista ja lappilaista perinnekulttuuria. Näin tulee olla myös jatkossa. Ranualla on runsas vesistö ja kalastuksella on ollut aina paikkansa ranualaisen vuodenkierrossa ja sen antimet ovat olleet kiinteä osa ruokavalikoimaamme. Ranua on tullut tunnetuksi erityisesti hillasta. Hillan hinta määräytyy pitkälle Ranualla muodostuvasta hinnasta, puhutaan hillapörssistä.

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen paikallisella tasolla vahvistavat ja monipuolistavat ranualaista elinkeinoelämää. On tärkeää elinkeinojen kehittämisessä ottaa huomioon paikalliset resurssit, kulttuuriperintö ja niiden tuoma potentiaali. Paikallisten maaseutuelinkeinojen vahvuus, monipuolisuus ja näkyvyys ovat keskeinen osa kunnan elinkeinoja ja niiden edistäminen on tärkeää.

Paikallisten maaseutuelinkeinojen vahvuus, monipuolisuus ja näkyvyys ovat keskeinen osa kunnan elinkeinoja ja niiden edistäminen on tärkeää.